keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Ravinnontarve ja muu elämäntaito

Eri elämänalueet vaativat niille sopivaa tyyliä ja tekemisentapaa, arvoja, painotuksia jne. ja tuovat elämään eri asioita. Kaiken varaan ei voi perustaa samalla tapaa. Jos esim. kiinnostavat petoeläimet, niin siihen liittyy tappamista ja se tuo helposti kränää ja tappeluita, jos siitä ottaa mallia. Sopuisa elämä on perustettava muiden elämänalueiden tuomien taitojen varaan ja kiinnitettävä huomiota, että mikä tuo hyvän keveän mielen, viisautta, viihtyisyyttä, avaramman näkökentän, hyvää tahtoa jne, minkä vcarassa saada sosiaalinen elämä sujumaan hyvin.
Erilaiset elämäntavat tuovat erilaisen ravinnontarpeen. Raadollisuus ja synkkyys lisäävät ruuan ja lihan tarvetta, kun taashyvä mieli, lämpö, elämänviisaus, ystävälliset hyvin soljuvat välit, uskonto ym vähentävät ravinnon tarvetta ja tuovat kasvispainotteisemman ravinnon elävöittäväksi, hyvää tekeväksi ja riittävän täyttäväksi. Jos ravinnosta unohtaa jonkin osan, esim. pari lusikallista kasviksia aterialla tai hedelmän, niin ruuantarve kasvaa. Niinpä ruokaympyrä on tärkeä apu.
Liika syöminen tekee raskaan olon, kuin masentuneen, mihin auttaisi muun tekemisen runsaus noista muista tekemisistä nauttien. Raskaat kokemukset kuten jonkun kuolema lisäävät ruuantarvetta ja siksi hautajkaisissa yleensä on ruokaa tarjolla. Aiempia elämänkuvioita peremmin itselle sopiva treffiseura voi vähentää ruuan tarvetta paljon, kun taas huono treffiseura eli huonot tulevaisuudennäkymät tuon suhteen käytännössä noudattamien arvojen osalta tuovat ison ruokahalun.
Henkilö, jonka energiankulutus on suuri, kuluttaa läskiäkin nopeammin, mikä tarkoittaa, että hän arkeaan varten tarvitsee enemmän läskiä ja on siis taipuvaisempi suureen nälkään ja suurempaan lihavuuteen. Kivoille teille omasta mielestään lähtevä hoikistuu ajan myötä, kun vanha läski korvaa ravinnontarpeen ja tulee niin kulutettua pois ja arki sujuu hyvin kevyemmällä ruualla.